Rouva Koo

Kukat: Hey Look / Lotta Norokytö

Valokuvat: Tanja Heikkilä

1.6.16 sanottiin maistraatissa toisillemme tahdon.
Elämäni jännittävin 2 minuuttinen.
Päivä oli täynnä onnea ja hymyä.
Unohtamatta mahtavaa aurinkoista säätä sekä ravintola Loisteen mahtavaa ruokaa ja maisemia kattoterassilta.
Mukana ikuistamassa tätä hetkeä oli ihana Tanja Heikkilä kameransa kanssa ja saatiin upeita kuvia päivästä meille muistoksi.
Kimpun teki minulle ihana Lotta Norokytö Hey Lookista ja se sopi kesän ensimmäiseen päivään loistavasti kirkkane väreineen.

Kohta voi sitten alkaa hössöttämään taas tuon Steampunk-teeman ympärillä hääjuhlaa varten kun tämä ensi huuma tästä vihkimisestä laantuu.
Tänään käyty ottamassa rouvalle vähän passikuvaa ja ilmoitelu pitkin kyliä uutta sukunimeä. Nimi oli vaihtunut saman tien väestörekisteriin ja postia on jo ilmestynyt uudella nimellä ja hämmentää vieläkin nähdä uusi nimeni kaikkialla. :)

Ja vieraslista syksyn juhliin on yhtä varmistusta vaille valmis ja ollaankin jo pyöritelty pöytäkarttaa ees sun taas...onneksi on aikaa vielä.
 
Nyt vaan jännitetään seuraavaa koitosta syyskuussa kun pidetään juhlat.

Koemeikki ja kampaus

Kävin viime lauantaina koemeikissä ja kampauksessa Tallinnassa. Mukana seuraamassa oli kaasoista kaksi ja kolmaskin saapui viime metreillä.
Meikin teko kestikin pidempään kuin olin ajatellut niin säälistä katselin meikkisutuen alta kuinka nälkäiset kaasoni odottivat ja odottivat, laivan lähtö takaisin suomeen läheni uhkaavasti ja oli paljon tehtävää ennen sitä. Meikki valmistui aikanaan ja kampauskin saatiin päähän ja tulos oli hyvä. Pientä korjailua ensi kertaan. Meikissä tehdään hieman sumuisempi meikkaus yläluomeen ja ripset vaihdetaan toisiin, vähän kevyempiin. Kampaus oli juuri sellainen kun haaveilin, laitetaan vaan lisää voluumia siihen ja asetellaan hattu toisenlailla.
Kaasotkin varasivat meikin ja kampauksen hääjuhlaamme.Ja nyt sitten vietetään aamu yhdessä puunattavina.

Heittokimppu

Jotain hääperinteitä meiltäkin löytyy ja tarkoitus olisi heittää morsiuskimppu. Minun kimppuhan painaa kilon ja sisältää teräviä osia, niin en halua varata ambulanssia paikalle kun jotain lähtee taju kun kimppu kolahtaa kalloon.
Ensin mietin aitoja kukkia, mutta totesin että jos heittokimpun saaja onkin suomesta ja hän haluaa ottaa sen muistoksi , niin aito ei säily Suomeen saakka. Joten tein nyt tekokukkakimpun jolla säästytään henkilövahingoilta ja kestää kotiinkin, ellei heittäessä hajoa osiin.

Rastihommia ja kukkakeppejä

Pitkään on pitänyt ostaa valokuvakehyksiä meidän printeille ja eilen sen sain sitten vapaapäivänä aikaiseksi että kävelin Ikeaan niitä ostamaan.

Samalla mukaan tarttui metallisia-kukkaruukkuja jotka kotiin pääsyäni harjasin teräsharjalla rikkoen niiden pinnan ja upotin ne vahvaan suolaveteen missä etikkaa ja hieman kloriittia ja vein ne ulos liemineen päivineen uimaan . Neljä kuukautta aikaa katsella tapahtuuko niille mitään vai ei, jos eivät ruostu, niin sitten pöydissä on ruostumattomia kippoja yrteille. Heittelin astiaan myös 5 sentin kolikoita, jos vaikka saataisiin merirosvorahaa niistä...

Ikeasta koukkasin vielä Vahinkotavarakeskuksen kautta ja siellä oli tarjouskorissa eurolla mansikka-kukkakeppejä, joista kotona liottelin ja raaputtelin mansikka-tarrat pois ja hieman maalia, että sain niistä kuluneen ja vanhan näköiset. Maalasin valkoisella kynsilakalla numerot ja vahvistin mustalla tussilla jonka jälkeen vielä harjasin numerot teräsharjalla kuluneen näköisiksi. Ja vielä pitää keppejä lyhentää, kunhan jostain saan rautasahan.

Ja pitihän nuo paperihommatkin eilen tehdä loppuun , eli kehystellä ja teippailla viimeisetkin paperit paikalleen.

Nyt jännitellään tässä kun kutsut on varmaan tavoittaneet jo toivon mukaan osan vierasta, että tuleeko meille yhtään vieraita vai juhlitaanko hyvin pienellä porukalla.

Jalalla koreasti

Häävalssi, häätanssi, häähuojunta, häänojailu , häähumppa...








Valssi ei istu meidän juhlaan eikä meidän tanssitaidoille. Morsian kun on niin huojuvaa sorttia että menee enemmän nojailuksi musiikin tahtiin.




Kuitenkin ollaan vähän mietitty jotain pientä extraa tanssiin ja voi olla että meidän nojailu muuttuu kreikkalaiseksi Zorbas-tanssiksi johon haluisimme kaikki vieraat mukaan heiluttamaan jalkojaan.
Toki minä varmaan luovutan siinä vaiheessa jos tahti menee liian vauhdikkaaksi minun tasapainolle.

Nojailuvaiheen musiikki valinta on vielä auki ja siihen on sulhanen sanonut tarvitsevansa muutaman tiukemman drinkin alle että kuuntelee kaikki nyyhkybiisit läpi ja päätetään sitten mikä se olisi.

Taustamusiikiksi ollaan valikoitu Postmodern Jukeboxin tuotantoa, modernia ilomielistä eri vuosikymmenten tyyliin tehtyjä listahittejä. Iltaa kohden kajareista kuuluu sitten 90-luvun hittejä , muutama helmi menneiltä vuosikymmeniltä sekä tämän päivän jalkaa vipattavaa tykitystä. niin suomeksi, englanniksi, espanjaksi sekä vironkin kielellä.

Rouva-titteli lähenee

Kolme viikkoa on pitkä aika odottaa miestä kotiin ja kolme viikkoa odotin että voidaan yhdessä laittaa esteiden tutkinta pyyntö maistaraatille.
Vihdoin mies palasi matkaltaan ja olin täpinöissäni että hän tuli kotiin ja samalla myös levoton kun halusin hoitaa rastihommat pois alta, eli laitettiin sitten pyyntö sunnuntaina menemään sekä tänään lähti myös hääkutsut postissa syyskuun juhliin.
Suuri helpotuksen huokaus, kun ne on nyt hoidettuina.
Nyt voi keskittyä taas muihin juttuihin, esim saamaan harmaita hiuksia sulhasen vaatteista ja niiden tuunaamisesta ja ties mistä muusta.
Tänään jäljellä 43 päivää!!

Polttareiden odottelua

Toiveissa pienimuotoiset polttarit joissa nautittaisiin hyvästä ruoasta ja yhdessä olosta. Hemmotteluhoidot ym rentouttava juttu sopisi miulle parhaiten, kun ei enää ole tarve bilettää yökerhoissa aamun pikkutunneille, enkä edes enää pystykkään.

Ehdoton nounou nolaamiselle,liian kireille vaatteille, liikaa viinaksien kanssa läträämiselle ja pikkutuhmien tavaroiden kauppaamiselle.
Avioliittoneuvot ja pikkutehtävät toki kuullostaa mukavilta.

Peruukin tai muuta pientä kivaa suostuisin päälleni pukemaan ja aina ollut haaveena joskus pukeutua Anime-hahmoksi,kun niillä on niin upeita peruukkeja!
Näin vuosia sitten Charleston -polttarit ja se oli kivan näköinen tyttöporukka ei yhtään noloja vaikka olikin asut kaikilla.

En haluaisi kuitenkaan että polttariporukka kokisi suurta vaivaa ja stressiä niiden järkkämiseen ja enkä haluaisi että niihin tuhlataan paljon rahaakaan. Yhdessäolo on se tärkein kriteeri.

Saunomista toivoisin vältettävän ettei tämä morsian ala huojumaan, mutta mitä minä näitä olen latetelemaan, kunhan vaan haaveilen.Voihan se olla ettei edes polttareita tulekkaan, vaikka vip-listaa kyseltiinkin jo! Alkaa jo jännittää että milloin ne on jos on!

Jännittynein tunnelmin,
Tuleva Komentajakapteeni Koponen